In English

Uuhkalinnun mailla – Siikalahden kesää

Siikalahti – Sisä-Suomen arvokkain lintuvesi

Kaulushaikaran salaperäinen puhaltelu, satakielten konsertti kesäyön tuomentuoksuisessa hämärässä, tuhansien vesilintujen parvet ja korentojen siipien suhina… Siikalahden lintujärvi tarjoaa monenlaisia luontoelämyksiä niin aloittelevalle luontoharrastajalle kuin pitkänlinjan asiantuntijalle. Uuhkan mailla – Siikalahden kesää -näyttely paljastaa tämän upean luontokohteen salaisuuksia. Näyttelyn taideteokset kertovat Siikalahden tapahtumista ja lajeista joita lahdella kävijä voi kohdata. Näyttelyn valmistumisesta kertovassa blogissa on myös kirjoituksia Siikalahden luonnonihmeistä.

lintu1

Siikalahti on tunnetuin lintumaailmastaan

Lintujärvellä pesii yli 70 lintulajia ja sen ympäristössä on havaittu yli 250 lintulajia. Kumpikin luku on Suomessa huippuluokkaa. Siikalahti on suojeluarvoltaan Sisä-Suomen arvokkain lintuvesi. Lahden vesialueilla levähtävät suuret muuttolintuparvet keväin – syksyin. Erikoinen kasvillisuus ja hyönteislajisto olisivat myös yksistään suojelun arvoisia. Siikalahti kuuluukin nykyään EU:n NATURA2000- ohjelmaan, lintuvesiensuojeluohjelmaan, kansainvälisiin Project Mar -kohteisiin ja on myös Ramsar kosteikkojen suojelusopimuksen alue. Sillä on myös BirdLife järjestön kansainvälisesti arvokkaan lintualueen status.

Matala Siikalahti tuottaa valtavan määrän kasvi- ja eläinravintoa, joka elättää lahdella elävät reilut parituhatta lintuparia. Parhaina muuttopäivinä voi pesivien lintujen lisäksi havaita kymmeniä tuhansia hanhia tai arktisia vesilintuja.

lintu2

Näkyvimpiä pesijöitä ovat naurulokit ja kalatiirat, jotka lentelevät jatkuvasti pesimäsaarekkeidensa ympärillä. Ne hyökkäilevät kiivaasti pesille yrittävien varisten ja minkkien kimppuun. Tämän ilmapuolustuksen vuoksi monet vesilinnut pesivät mieluiten lokkikolonian suojissa. Runsaslukuisin pesimälaji on kuitenkin pieni ruokokerttunen, joita pesii Siikalahden ruovikoissa kolmisen sataa paria. Loppukesällä kahden pesinnän jälkeen voi ruokokerttusia olla yhteensä pari tuhatta.

Öinen Siikalahti tarjoaa erilaisia elämyksiä. Lehdon tuoksuvat kuusama- ja tuomiviidakot ovat satakielten, kerttusten ja sirkkalintujen koti. Ne kutsuvat taidokkailla lauluillaan kumppania reviirilleen. Kosteat osmankäämiköt ovat yöllä ääntelevien kaulushaikaroiden, huittien ja luhtakanojen aluetta. Niiden erikoiset äänet kuuluvat kilometrien päähän ja kertovat ohi lentäville linnuille erinomaisen lintukosteikon sijainnin.

perhonen

Paratiisi hyönteisille

Viimevuosina toteutetut kartoitukset ovat paljastaneet lahden ja sen rantametsien arvon hyönteisten kannalta. Lahdelta on löytynyt poikkeuksellisen paljon uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai harvinaisia lajeja. Pelkästään kovakuoriaisten joukosta on havaittu 20 uhanalaista tai silmälläpidettävää kovakuoriaislajia. Useiden kovakuoriais-, vesiperhos- ja sääskilajien tiedetään elävän Suomessa ainoastaan Siikalahdella. Alueelta on löydetty myös kaksi ennestään tieteelle tuntematonta sienisääskilajia.

Siikalahden näkyvimpiä hyönteisiä ovat sudenkorennot. Niitä tavataan lahden ympäristöissä 22 lajia. Lahden yllä voi parveilla kymmeniä tuhansia korentoja. Siikalahden erikoisuus on erittäin harvinainen viherukonkorento, joka elää vain Siikalahden kaltaisissa rehevissä kosteikoissa. Se vaatii elinympäristöltään sahalehti-kasvia. Tämä piikikäs kasvi muodostaa kelluvan lautan, jonka suojissa sudenkorentojen toukkien on turvallista kasvaa.

korento

Siikalahti on poikkeuksellinen kohde myös perhosharrastajalle. Lahdella toteutetuissa vuosia kestäneissä tutkimusprojekteissa on löytynyt yhteensä noin 900 perhoslajia. Lajisto on näin runsas koska lahdella ja sen ympäristössä on niin monipuolisesti erilaisia elinympäristöjä. Ilmaston lämpeneminen on tuonut useita näyttäviä uusia päiväperhoslajeja alueen lajistoon.

nisakas

Lahden nisäkkäät elelevät piilottelevaa elämää

Nisäkkäitä pääsee näkemään yllättävän harvoin siihen nähden kuinka paljon niitä on ruovikoiden ja pensaikoiden kätköissä. Helpoiten nähtäville uivat piisamit, joita asustaa matalissa vesissä kymmeniä. Lintupaljous houkuttelee lahdelle pienpetoja, esimerkiksi minkki, supikoira ja kärppäkannat ovat runsaat. Kosteikolla liikkuu myös ainakin yksi saukkoperhe sekä lumikkoja.

Rantapensaikot ovat hirvien ja metsäkauriiden elinympäristöjä. Ne liikkuvat mieluiten yön rauhassa. Siikalahden eläimistöön kuuluvat myös susi, ilves ja karhu, jotka silloin tällöin liikuskelevat lahden alueella.

Eniten nisäkkäitä tavataan niinä toukokuun loppupuolen öinä, jolloin surviaissääsket kuoriutuvat. Silloin vedestä nousee satoja tuhansia pieniä sääskiä kosiolennolleen. Päivisin niitä saalistavat pääskyt; yöllä sadat lepakot.

lehtokasveja

Kasvit tekevät lintujärven

Siikalahti ei olisi lintulahti ilman rehevää kasvillisuuttaan. Siikalahden alue kuuluu Laatokan Karjalan eliömaakuntaan, josta vain pieni osa yltää nyky-Suomen puolelle. Maantieteellisen sijainnin ja Laatokan vaikutuksen lisäksi lajistossa näkyy myös maaperän ravinteisuus.

Kosteissa rantalehdoissa kasvaa leppien lisäksi tuomia, haapoja ja koivuja. Puut kasvavat nopeasti, mutta myös kuolevat herkästi veden vaivaamina. Lahopuuta syntyy valtavasti, mutta kosteassa lahoaminen tapahtuu muutamassa vuodessa ja ravinteet vapautuvat taas kasvien käyttöön. Kuivemmilla paikoilla maata peittää sinivuokkojen, imiköiden ja muiden lehtokasvien matto. Tällaista kasvillisuutta tavataan vain Laatokan Karjalan lehtovyöhykkeellä.

Pinnan alla on aivan toisenlainen maailma. Syvimmilläänkin vettä on vain noin metrin verran. Savipohjalla kasvaa kuin akvaariossa näkinruohoja, vitoja ja palpakoita. Poukamien pintaa peittävät sahalehdet, pienet lummetta muistuttavat kilpukat ja limaskat. Rantapensaikkojen ja avoveden välissä kasvavat liki parin sadan hehtaarin laajuiset ruovikot ja osmankäämiköt.

vesikasveja

Vesikasvien seassa elävät kalat ja sammakot

Matalassa vedessä ei viihdy montaa kalalajia. Ruutanat, suutarit, lahnat ja säyneet selviävät vähähappisemmassakin vedessä. Lahden hauilla ja ahvenilla on usein hankaluuksia kun talvella happikato yllättää.

Siikalahdella on kuitenkin hyvät olosuhteet hieman toisenlaisille vesieliöille. Viitasammakko, sammakko ja rupikonna ovat kaikki runsaita. Viitasammakoiden pulputus, sammakoiden kurnutus ja rupikonnan matalammat kuraukset muodostavat tasaisen pauhun veden ylle lämpiminä loppukevään öinä. Pinnan alla asustavat pienen lohikäärmeen näköiset vesiliskot.

sammakko

Siikalahden suojeluhanke oli vuosikymmenten pituinen hanke, jossa lahden tuhoutuminen oli välillä lähellä. Pauli Kantosen kirjoittaman suojeluhankkeen historiikin voi lukea täältä.

Metsähallituksen luontopalvelut ylläpitävät Siikalahden luonnonsuojelualuetta ja sen palveluja. Tarkemmat ohjeet Siikalahdelle saapumiseen ja siellä retkeilyyn löydät Metsähallituksen sivuilta. Ajankohtaiset lintuhavainnot ovat saatavilla Tiira-lintutietopalvelun kautta. Luontomatkailijan tarvitsemat palvelut löytyvät Lintuinmaa palvelusta.

kuva loppuun