In English

Uuhkalinnun mailla – Siikalahden kesää

Blogi

Kesäyö Siikalahdella

Siikalahden yö on täynnä tapahtumia ja elämää.

Illalla vesilinnut kerääntyvät vielä vesialueille, sudenkorennot lentävät iltalentoaan nuolihaukkojen napatessa niitä iltapalaksi. Kun kello lähestyy ilta kymmentä ja aurinko laskee, elämä Siikalahdella rauhoittuu ja hiljenee.

ilta

Hiljaista hetkeä kestää lähelle puoltayötä, jolloin yö pimenee. Tätä hetkeä ovat monet eläimet odottaneet. Lehtometsien pohjalla asustavat siilit ja puun halkeamista esille kömpivät lepakot lähtevät saalistamaan niitä hyönteisiä, joille yö on tärkeintä liikkumisaikaa. Kosteudesta pitävät sammakot ja vesiliskotkin ovat liikkeellä hämärissä, kun maa on vielä lämmin.

Leppien seasta ja pelto-ojien pusikoista alkaa kuulua yölaulajien konsertti, johon osallistuvat esimerkiksi satakieli, viitakerttunen, luhtakerttunen, pensassirkkalintu ja viitasirkkalintu. Niiden konsertti jatkuu aamuun saakka.

Yön pimeimpinä hetkinä osmankäämiköstä kuuluu outoja ääniä. Luhtahuitin piiskan sivallusta muistuttava laulu, luhtakanan porsaan kiljunta, pikkuhuitin koiran haukku ja kaulushaikaran pulloon puhallus. Taivaanvuohet mäkättävät mukana ja lammikoista voi vielä kuulua sammakoiden ja rupikonnien kurnutusta.

Siikalahden yo

Naurulokkikolonia ei hiljene yöksikään. Emolinnut ovat jatkuvasti valppaana ja valmiina puolustamaan pesimäsaarekkeitaan yön pimeydessä hiippailevilta supikoirilta ja minkeiltä.

 hirvi

Yöllä ovat liikkeellä myös hirvet, villisiat, ilvekset, ketut ja silloin tällöin Siikalahdella vierailevat karhut. Nisäkkäitä pääsee näkemään harvoin ja yleensä käynneistä kertovatkin vain maastoon jääneet jäljet. Pikkunisäkkäät ovat myös mielellään liikkeellä hämärissä; samoin niiden saalistajat. Rantapeltojen yllä voikin nähdä myyriä kyttääviä suo- ja sarvipöllöjä. Niiden isompi sukulainen viirupöllö saalistelee harvemmin avoimesti peltojen yllä.

auringonnousu

Peitä, jos mahdut
peittämään kämmenelläsi pimeän,
anna vasemmalta nousevan
hiljalleen häikäistä.
Ja seuraavan kerran,
kun nostat kätesi,
on sen alla puhdasta valoa,
kirkkaus korkealla.
. . .
                                                                                     Runo: Arto Lappi

Yön pimein hetki on ohi kohta kahden jälkeen ja aurinko alkaa kivuta horisontin takaa esiin. Yöllä kosteikon ylle kertynyt sumu hälvenee. Auringon säteet saavat loput linnut ja hyönteiset heräilemään. Emolinnuilla alkaa kiire, kun yön aikana nukkuneet poikaset heräävät nälkäisenä. Ne linnut jotka eivät vielä pesi, tai suunnittelevat toista pesintää käyttävät aamuhetken usein laulamiseen. Paras laulukonsertti onkin auringon nousun jälkeen.  Silloin kertut, kerttuset, kuhankeittäjät, rastaat ja tiaisetkin ilmoittavat reviiriensä rajoista.

kuhankeittaja

H.A.

Viestejä voi kommentoida klikkaamalla otsikkoa.

Taiteilijaesittelyt Uuhkalinnun mailla – Siikalahden kesää -näyttelyssä

Siikalahti esittäytyy kesän ajan Savonlinnan maakuntamuseossa Riihisaaressa. Kesän aikana näyttelyyn pääsee tutustumaan maksuttomilla yleisöopastuksilla. Ensimmäinen tilaisuus syventyä näyttelyyn taiteilijan opastamana tarjoutuu torstaina 27.6. klo 15.00, jolloin näyttelyä opastaa taiteilija, biologi Hanna Aalto.

Näyttelyn heinäkuun taiteilijaopastus on tiistaina 16.7. klo 15.00, jolloin kansanperinteeseen perehtynyt  Marjaana Tykkyläinen esittelee näyttelyn.

Elokuussa opastuksen tekee kuvataiteilija Pirjo Tikkinen, jolta näyttelyssä on öljyvärimaalauksia, keramiikkaa ja valokuvateoksia. Ajankohta on tiistai 6.8. klo 15.00.

Kaulushaikara on Parikkalassa sijaitsevan Siikalahden lintukosteikon tunnuslaji. Uuhka on linnun kansan suussa syntynyt lempinimi, joka juontuu sen salaperäisestä, puhaltelulta kuulostavasta äänestä. Siikalahden ainutlaatuinen luonto on paljon muutakin kuin uuhkan ja muiden siivekkäiden paratiisi. Keskikesällä Siikalahti täyttyy rehevän kasvimaailman tuoksuista ja lukuisten korentojen lennähtelyistä. Se on retkeilijöille helppo kohde tiiviillä alueella: noin kilometrin mittainen polku ja pitkospuut muodostavat helppokulkuisen reitin.

Siikalahdella tapahtuu kesällä 2013: Su 30.6. Kasviretki klo 13–15 ja la 31.8. Valtakunnallinen Suomen luonnon päivän tapahtuma

LISÄTIETOJA

Metsähallituksen luontopalvelut, palvelupisteen hoitaja Jaana Muhonen puh. 040 738 8312

IMG_4679

Mustatakkinen ”apteekkari”

Sinitoukohärkä (Meloe violaceus) on komea lyhytsiipinen. Häirittäessä se purskauttaa nivelistään syövyttävää keltaista myrkkyä kantaridiinia. Myrkystä on pystytty eristämään ihotautien ja sieni-infektioiden hoidossa käytettävää lääkettä.

Isoisäni Alfred lääkitsi päänsärkyään sinitoukohärän eritteellä. Hän hieroi sitä päänahkaan, joka sitten tulehtui ja näytti hurjalta mutta temppu kuulemma tepsi.

Toukohärän munista kuoriutuvat toukat kiipeävät kukkiin odottamaan pölyttämään tulevaa erakkomehiläistä. Ne takertuvat mehiläisen karvoihin ja saavat kyydin sen pesään. Siellä ne elävät loisina, kunnes aikuistuvat.

Aikuisena sinitoukohärkä syö kasviravintoa.

sinitoukohärkä

 

Veistos on rakennettu katiskaverkkorungolle, jota on vahvistettu harjateräksellä ja katiskankehyslangalla. Muovailumassana on ekovilla-liisteriseos. Massa on mukavan plastista mutta kuivuessaan jää epätasaiseksi. Jokainen pinta on siis käytävä läpi useaan kertaan.

MT

Ei kuuseen kurkotusta vaan haapaan

Lehtien puhkeaminen tietää koko talven puunkuorta jyrsineille majaville tervetullutta vaihtelua.

Siikalahdella tavattavat majavat ovat kanadanmajavia (Castor canadensis) jotka ovat aktiivisimmillaan öisin. Tiiviin perhekokonaisuuden koossa pitävä voima on pariuskollinen naaras. Moniin muihin eläinlapsiin verrattuna majavan poikasilla on pitkä lapsuus. Ensimmäinen kesä on huoletonta oleilua. Ne osallistuvat pesän kunnostus- ja padonrakennustöihin vasta toisena kesänään. Kolmivuotiaina ne sitten häädetään maailmalle.

majavainen

Majavan pesäkumpu on komea rakennelma, jonka suuaukko sijaitsee veden alla. Kasveista ja savesta rakennetussa pesässä on kaksi kammiota, joista toiseen emo synnyttää touko-kesäkuussa keskimäärin neljä poikasta.

Majava kasvaa noin metrin mittaiseksi, komea lattahäntä lisää vielä eläimen pituutta. Häntä toimii sukeltaessa moottorina ja vaaran uhatessa majava läjäyttää sillä kauas kuuluvan varoitusäänen. Sopeutumia vesielämään ovat erittäin tiivis turkki ja takakäpälissä varpaiden väliin kehittynyt uimaräpylä. Majava voi viipyä sukelluksissa jopa 15 minuuttia.

Maapallon kolmanneksi suurimalla jyrsijällä ei Suomessa ole luontaisia vihollisia. Vain ihmisen kanssa tulee nokkapokkaa puuston käytöstä ja vesitaudesta.

MT

Luontotaidetapahtuma Siikalahdella 25.5.2013

Luontotaiteen ystävien tapaaminen järjestetään nyt ensimmäistä kertaa Siikalahdella. Jokainen luonnon ikuistamisesta tai taiteilijoiden työn seuraamisesta kiinnostunut voi tulla mukaan. Siikalahden luontoa voi ikuistaa maalaten, piirtäen, muovaillen tai vaikkapa valokuvaten.  Alustajina toimivat Hanna Aalto, Pirjo Tikkinen ja Marjaana Tykkyläinen.

Ohjelma:

Kokoontuminen luontotuvalla klo 10.00

Taiteilijat pitävät vuorollaan esittelyjä eri aiheista. Aiheet ja aikataulut ovat esillä luontotuvalla.

Tämän jälkeen vapaata taiteilua yksin tai yhdessä.

nokipannukahvitarjoilu ja opastusta lintutornilla klo 15.00 asti.

Hanna Aalto Hangon Gloskärillä 22.9.2007.

kuva: Jari Kostet

Ota mukaasi sään mukainen varustus, käyttämäsi välineet ja pientä evästä. Retkijakkarasta ja kiikarista tai kaukoputkesta on varmasti iloa.